Tietokeskusalan toiminta jatkui kolmannella vuosineljänneksellä monien viimeaikaisten suuntausten mukaisesti:
• suurimpien hyperscaler-yritysten valtava kysyntä
• lähilaskennan yleistyminen loppukäyttäjien parissa, mikä johtaa uusien markkinoiden syntymiseen
• sekä pyrkimys tehostaa datakeskuksen toimintaa entisestään
Vaikka nämä teemat ovat vakiintuneet ja tulleet tutuiksi viimeisten kolmen vuoden aikana, useilla keskeisillä markkinoilla ympäri maailmaa kehittyy yhä monimutkaisempia tilanteita, mikä johtaa uusiin muutoksiin potentiaalisten käyttöönottojen sijainnissa.
Alueellinen katsaus –
Aasian ja Tyynenmeren alue
Tämän vuosineljänneksen alussa Singaporen datakeskusten rakentamisen uudelleen käynnistymistä ympäröinyt innostus on hieman laantunut, kun virallisen politiikan yksityiskohdat ovat tulleet julki: rakennusten on todennäköisesti oltava erittäin tiiviitä, jotta ne täyttävät vaatimukset pienestä yksittäisestä pinta-alasta ja alhaisesta PUE-arvosta. Datakeskusten rakentamisen tiivistyessä paikallisissa yliopistoissa tehty jäähdytys- ja vetytutkimus tulee olemaan avainasemassa tehokkaamman datakeskuksen ympäristön luomisessa.
Vaikutukset leviävät edelleen muille markkinoille, ja Malesian Kuala Lumpur ja Johor Bahru sekä läheinen Batamin saari Indonesiassa herättävät yhä enemmän kiinnostusta laajempia hankkeita kohtaan. Kiinnostus Batamia kohtaan on kuitenkin vain pieni murto-osa siitä kiinteistöbuumista, joka on viime aikoina jatkunut Jakartassa, jossa sekä yhdysvaltalaiset että kiinalaiset suuret pilvipalveluyritykset kilpailevat markkinaosuuksista maassa. Indonesia on toivottanut tervetulleiksi sekä kotimaiset että kansainväliset toimijat rakentaessaan omaa digitaalista infrastruktuuriaan, ja sovellukset kuten Tokopedia, OVO ja Gojek ovat saaneet miljoonia paikallisia käyttäjiä.
Kasvun odotetaan jatkuvan koko Kaakkois-Aasiassa, ja Thaimaa, Vietnam ja Filippiinit herättävät yhä enemmän kiinnostusta, koska niiden väestö on runsas ja teknologiaa taitava, mutta maiden omat datakeskusten kapasiteetit ovat suhteellisen pienet. Kunkin maan asukas viettää keskimäärin kahdeksasta kymmeneen tuntia päivässä verkossa, mutta näiden kolmen alueen suurin tällä hetkellä toiminnassa oleva markkina-alue on Bangkok, jonka kokonaiskapasiteetti on alle 40 megawattia.
Japani ja Etelä-Korea jatkavat hyperscale-rakennushankkeiden toteuttamista, ja monikerroksisissa rakennuksissa tarvitaan yhä laajempia ratkaisuja alkuperäisten tonttikustannusten säästämiseksi. Maailmanlaajuiset megakaupungit Tokio ja Soul saavat edelleen suurimman osan investoinneista, vaikka Osakan toissijainen japanilainen markkina onkin kasvamassa nopeasti ensisijaisen markkinan kokoiseksi.
Investoinnit eri puolilla Intiaa voivat luoda merkittävän keskittymän, joka jättää varjoonsa kaikki muut alueelliset markkinat Kiinaa lukuun ottamatta. Chennai, Bengaluru, Mumbai, Delhi/Noida ja Hyderabad saavat pian seuraa Punesta, Vizagista, Kolkatasta ja muista suurkaupungeista, jotka eivät ole vielä kehittyneet keskeisiksi datakeskusmarkkinoiksi. Suurten pilvipalveluiden tarjoajat hyödyntävät Intiassa sekä omia rakennushankkeita että vuokra-ratkaisuja, mikä viittaa kunkin toimijan pitkän aikavälin strategiaan.
Amerikka
Kasvu Etelä- ja Keski-Amerikassa oli kolmannen vuosineljänneksen aikana yhä ajankohtaisempi aihe, ja useat operaattorit ilmoittivat uusista vaiheista ja/tai hankkeista erityisesti Brasiliassa ja Meksikossa vastatakseen valtavaan kysyntään ja täyttääkseen samalla paikallisten viranomaisten ja monikansallisten yritysten vaatimukset. Brasilian hallitus on edistänyt digitalisointiohjelmaa viimeisten kolmen vuoden aikana, ja nykyään lähes kolme neljäsosaa kaikista liittovaltion hallinnon palveluista on saatavilla verkossa.
Brasiliassa São Paulon kapasiteetti nousee pian yli 200 MW:n, ja sen jälkeen kasvun potentiaalia on toissijaisilla markkinoilla, kuten Rio de Janeirossa, Fortalezassa (lähellä kaapelien rantautumispisteitä) ja jopa pienemmissä kaupungeissa, kuten Recifessä.
Meksikon Querétaron alueella hankkeet ovat edenneet hieman odotettua hitaammin sähköntuotannon rajoitusten vuoksi, vaikka kysyntä on edelleen erittäin suurta, mikä johtuu Meksikon kaupungin ulkopuolella saatavilla olevista tonttialueista. Tuotantokapasiteettia on tarkoitus ottaa käyttöön yli 250 megawattia seuraavien viiden vuoden aikana, mikäli sähkön saatavuus sen sallii.
Santiago ja Bogotá ovat alueen kasvavien toissijaisten markkinoiden kärjessä, ja molemmat herättävät jatkuvaa kiinnostusta keskisuurten ja suurten yhdysvaltalaisten pilvipalveluyritysten keskuudessa.
Yhdysvalloissa kysyntä jatkuu vakaana, ja kaikkien päämarkkinoiden vajaakäyttöaste on laskenut alle viiden prosentin, kun taas esimerkiksi Pohjois-Virginian ja Piilaakson markkinat ovat tiukimmillaan koskaan. Yhdysvaltojen ydinmarkkinoiden kysyntä ylitti 1,2 gigawatin rajan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, ja aiemmin toissijaisina pidetyt kaupungit, kuten Phoenix, Atlanta ja Portland, jatkoivat kasvuaan todellisiksi globaaleiksi päämarkkinoiksi, joiden kysyntä oli vastaavasti 200, 100 ja 165 megawattia. Verkko-ongelmat ovat koetelleet aiemmin voittamatonta Pohjois-Virginiata, vaikka paikalliset sähköyhtiöt ovat viime päivinä ryhtyneet toimenpiteisiin toimitusongelmien lieventämiseksi. Yhdysvalloissa kysynnän odotetaan pysyvän erittäin korkeana vuoden loppuun asti, ja Etelä-Amerikassa laajentuminen jatkuu vauhdikkaana.
EMEA
”FLAP-D”-alueen ydinmarkkinoilla (Frankfurt, Lontoo, Amsterdam, Pariisi ja Dublin) kysyntä on edelleen huomattavaa, mutta koska suurimmassa osassa Alankomaita on edelleen voimassa rakennuskiellon ja Irlannissa poliittinen tilanne on epävakaa, näillä kahdella pitkään datakeskusten tukipilarina toimineella alueella ei enää ole mahdollista toteuttaa uusia hankkeita.
Parlamentin keskustelut datakeskusten rakentamisesta Dubliniin ja Irlannin muille alueille olivat jatkuvasti uutisissa koko kolmannen vuosineljänneksen ajan. Pääministeri korosti, että ala on välttämätön kansantaloudelle, kun taas muut puolueet ilmaisivat huolensa kasvavasta sähkönkulutuksesta ja paikallisen sähköyhtiön EirGridin vastuusta asiassa.
Tästä aiheesta on luvassa lisää uutisia vuoden loppuun mennessä, mutta tämä avaa ovet toissijaisten markkinoiden kasvulle ympäri Eurooppaa, mukaan lukien Madrid, Barcelona, Ateena ja Milano. Monet näistä kaupungeista on aiemmin jätetty huomiotta, mutta niillä on nyt suuri kysyntä, mikä johtuu rannikkokaupunkien suhteellisen helposti saatavilla olevasta sähköenergiasta ja merikaapeliyhteyksistä eri puolille maailmaa.
Erityisen arvostettuja ovat yhteydet Lähi-itään ja Afrikkaan, sillä Kenian Nairobi ja Mombasa, Etelä-Afrikan Johannesburg ja Kapkaupunki sekä Nigerian Lagos ovat käynnistäneet vaiheittaisen kehityksen, kun globaalit pilvipalvelut ovat ryntäämässä alueelle.
Pohjoismaat, Etelä-Eurooppa ja Itä-Eurooppa herättävät kiinnostusta myös loppuvuoden ajan, ja uudet investoinnit virtaavat alueelle muodostaen kasvavia datakeskuskeskittymiä.