Vielä vähän aikaa sitten Malesia ja Indonesia jäivät usein huomiotta maailmanlaajuisessa datakeskusmaailmassa. Tilanne on muuttumassa nopeasti, sillä molemmat
Maista on tulossa merkittäviä alueellisia ja maailmanlaajuisia datakeskusmarkkinoita. Näiden kahden maan yhteenlaskettu väkiluku on yli 310 miljoonaa, niiden nopeasti kasvava BKT on lähes 1,8 biljoonaa dollaria, ja niillä on uskomattoman osaava käyttäjäkunta, jota palvelee laajasti kasvava palvelutarjonta. Kun internetin levinneisyys kasvaa ja yhä useammat ihmiset saavat kattavamman pääsyn verkkoon tulojen kasvaessa, nämä kaksi maata vievät koko Kaakkois-Aasian alueen entistä pidemmälle.
Suuret pilvipalvelualustat ovat tarjonneet tukea monille näillä markkinoilla käytetyille sovelluksille, joiden käyttöä ovat tähän mennessä vauhdittaneet yksityiset kuluttajat ja heitä palvelevat yritykset. Verkkokauppa on keskeinen kasvun veturi, ja tilausperusteinen toimitus on houkutteleva ominaisuus niin liikenteen ahdistamassa tiheästi asutussa kaupunkikeskuksessa kuin paikallisen valikoiman ollessa rajallista maaseudulla. Verkkokaupan odotetaan olevan Indonesian johtava kasvun veturi vuonna 2025, ja sen ennustetaan kasvavan 15 %, kun taas erikoistuneemman verkkomatkailun ennustetaan kasvavan Malesiassa 28 % samana ajanjaksona [lähde: e-Conomy SEA 2023, Google, Temasek, Bain & Co]. Viihde, kuten videostriimaus, kerää yhä lisää kannattajia kuten muillakin maailman alueilla: yksi- ja moninpelaajapelit ovat erityisen kiinnostavia Indonesiassa, sillä hieman yli puolet indonesialaisista maksaa tällä hetkellä jostakin pelimuodosta ja edustaa merkittävää kasvumarkkinaa [lähde: Let’s Play, Indonesia: Video gaming and eSports 2022, Deloitte]. Kyyti- ja ruoanjakelupalvelut ovat jatkaneet laajentumistaan suurkaupungeissa, ja sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa toimivat suuret sosiaalisen median verkostot yhdistävät tiiviisti käyttäjiä koko alueella, erityisesti ryhmäviesti- ja chat-sovellusten kautta.
Super-sovellushankkeet
Institutionaalisesta näkökulmasta Indonesian keskushallinto pyrkii tarjoamaan palveluja kansalaisille entistä tehokkaammin poistamalla päällekkäisiä verkkohakemuksia ja virtaviivaistamalla henkilöllisyyden todentamista, rahoitus- ja valuutanvaihtopalveluja. Äskettäinen sääntelymuutos johtaa hallituksen "super-sovellusten" luomiseen, joiden kaikkien on tarkoitus tulla käyttöön myöhemmin tänä vuonna. Vaikka Malesia tarjoaa jo kattavan valikoiman hallituksen verkkopalveluita, maassa säilytetään yhä enemmän paikallisesti tallennettua dataa käytettäväksi muilla lähialueilla, mikä johtaa paikallisten datakeskusten tarpeen nopeaan kasvuun ja entistä vahvempaan yhteyteen muihin maihin.
Lisäksi Malesian ja Indonesian alueellinen verkkoyhteys kokee nopean muutoksen seuraavien kolmen vuoden aikana. Tämä johtuu viidestä uudesta merikaapelista, joiden rahoituksesta vastaavat maailman suurimmat verkkopalvelualustat ja televiestintäyritykset. Nämä järjestelmät yhdistävät molemmat maat muihin kasvaviin markkinoihin Kaakkois-Aasiassa sekä vakiintuneempiin kohteisiin Itä-Aasiassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Intiassa ja muualla. Näiden järjestelmien tarjoama ylimääräinen kaistanleveys luo lisää mahdollisuuksia verkkokauppaan ja lisää aikaa, jota vietetään monissa globaaleissa sovelluksissa, mikä tuo tullessaan uuden yhteyksien ja mahdollisuuksien aikakauden.
Digitaalinen murros Malesiassa ja Indonesiassa ei ole pelkkä trendi, vaan jatkuva ja merkittävä muutos, joka laajenee edelleen tulevan vuosikymmenen aikana. Muutoksen vauhti kiihtyy, kun verkossa tehtävien tavaroiden ja palveluiden ostojen määrä kasvaa jatkuvasti, viranomaisten palveluihin ja viihdetarjontaan pääsee entistä paremmin ja yhtenäisemmin sekä yhteydet alueelle ja sen ulkopuolelle nopeutuvat. Viimeaikainen kiinnostuksen räjähdysmäinen kasvu molemmissa maissa on vasta alkua, ja on ratkaisevan tärkeää pysyä muutosten mukana pysyäkseen kilpailukykyisenä markkinoilla. Nyt on aika sopeutua ja innovoida.

Malesiassa on saavutettu 97 prosentin internetlevinneisyyden, mikä viittaa siihen, että verkkopalvelujen kasvu kuluttajatasolla tulee valikoiman laajentumisesta ja kulutuksen kasvusta pikemminkin kuin yhteyksistä. Vain kahdella kolmasosalla indonesialaisista on vakaa internetyhteys; tämä on yli 90 miljoonan ihmisen , jotka eivät vielä ole verkossa!
Kuten monilla markkinoilla, jotka ovat syntyneet matkapuhelimien yleistymisen jälkeen, Indonesiassa ja Malesiassa on yhteensä vain 17 miljoonaa kiinteän verkon laajakaistayhteyttä. Molemmissa maissa on huomattavasti enemmän matkapuhelinliittymien käyttäjiä kuin asukkaita, mikä viittaa siihen, että kun maaseudulla asuvien indonesialaisten tulot kasvavats ja siirtyvät peruspuhelimestas älypuhelimiins verkkopalveluiden käyttöönotto kiihtyy nopeasti.
Mitä uudet merikaapelit merkitsevät alueelle

Kuten oikealla olevassa kaaviossa, viisi kaapelia, jotka saapuvat sekä Indonesiaan että Malesiaan seuraavien kolmen vuoden aikana, vauhdittavat uusia investointeja ja mahdollistavat yhteydet yhdestä tai molemmista maista yhdestä tai molemmista maista. Lähivuosina on odotettavissa lisää kaapelihankkeita, kun palveluvalikoima laajenee alueellisesti.
Tekoälyn räjähdysmäinen kasvu
Lopuksi voidaan todeta, että Malesia ja Indonesia ovat sähköisen kaupan ja tekoälyn kehityksen vauhdittaman digitaalisen renessanssin kynnyksellä. Samalla kun nämä maat vakiinnuttavat asemaansa toisiinsa kytkeytyneinä solmukohtina maailmanlaajuisessa datakeskusverkostossa, ne nousevat myös keskeisiksi kohteiksi tekoälyn käyttöönotolle. Tekoälysovellusten nopea käyttöönotto ja integrointi edistävät merkittävästi maiden kasvusuuntauksia.
Tekoälyä hyödyntävien datakeskusten kapasiteetin kysynnän kasvaessa on kuitenkin ratkaisevan tärkeää varmistaa, että nämä infrastruktuurit ovat tulevaisuuden vaatimuksia vastaavia sekä sähkönkulutuksen että tiheyden kannalta. On ensiarvoisen tärkeää vastata nopeasti kasvaviin työkuormatiheyksiin ilman, että sähköverkkoon tai vesihuollolle aiheutuu ylimääräistä kuormitusta. Tämä edellyttää innovatiivisia lähestymistapoja tekoälydatakeskusten suunnittelussa ja käytössä, jotta niiden vaikutukset olemassa olevaan infrastruktuuriin voidaan minimoida. Keskeinen haaste on hallita tehokkaasti tekoälyn kasvavia vaatimuksia ja samalla noudattaa kestäviä toimintatapoja. On välttämätöntä etsiä innovatiivisia tapoja suunnitella tekoälytietokeskuksia, jotka eivät häiritse sähköverkkoa tai vesivarantoja.
Jatkuvan innovoinnin ja sopeutumisen avulla Malesia ja Indonesia voivat säilyttää asemansa digitaalisen muutoksen edelläkävijöinä maailmanlaajuisesti. Näiden kehityssuuntausten mukana pysyminen ja kestävän kehityksen varmistaminen ovat niiden pitkän aikavälin menestyksen kulmakiviä.